Muistilista! Muistakaa nää jutut, jotta saadaan ryhmät täyteen ja saadaan kevään aikana aloitettua uusia ryhmiä!

Nyt partio alkaa kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa!
Tammikuussa täydennetään ryhmät ja aloitetaan mahdollisuuksien mukaan uusi lauma. Partion mielikuvatutkimuksen mukaan nimenomaan alle 10 vuotiaista joka kymmenes uskoo aloittavansa partioharrastuksen. Kasvupotentiaalia siis on! Uuden lauman perustaminen vaatii kaksi uutta aikuista, ja aikuisrekryyn saa apua, ja se turvaa lippukunnan tulevaisuutta tehokkaasti. Koitattehan siis perustaa uuden lauman kevään 2014 aikana? Joohan!

Toiminnan laadun, lippukunnan tulevaisuuden ja ihan jo rahoituksenkin kannalta on erittäin tärkeää, että ryhmät ovat täynnä!

Jokainen lippukunta, joka aloittaa uuden ryhmän tai ottaa toimintaansa 10 uutta jäsentä aikavälillä 1.1.2014-1.3.2014  saa lahjaksi "Täällä on partiolaisia" -banderollin! 

Mitä nyt pitikään muistaa tehdä -muistilista

1. Tarkistakaa, että lippukuntanne nettisivut ovat ajan tasalla ja että sieltä löytyy ainakin seuraavat asiat: 

• ajantasaiset yhteistiedot 
• tieto, miten toimintaan pääsee mukaan
• tieto partion harrastamisen hinnasta ja maininta, että lasku tulee kotiin jälkikäteen, muutaman kerran saa siis koittaa ilmaiseksi -kun joku on ilmaista on siihen helppo tarttua! 
• ryhmien kokoontumisajat ja tieto, minkä ikäisiä missäkin ryhmässä on? 

Jos nettisivunne eivät ole ajan tasalla, päivittäkää ne! Jos tarvitsette apua, pyytäkää sitä piiristä!

2. Päivittäkää kaikki ylläolevat tiedot myös FB-sivullenne, sieltäkin tietoa saatetaan hakea! 
Ja jollei teillä vielä ole sivua sellaistakin voisi harkita.
Apua tähänkin tarvittaessa saatte!

3. Googlaa lippukuntasi

Varmasti suurin osa lapselleen harrastusta etsivistä vanhemmista etsii harrastusta juuri Googlen avulla.
Oletteko te mukana vaikka hakusanoilla partio + omapaikkakuntanne?
Miten voisitte olla?
Vinkkejä siihen löytyy vaikka täältä.
http://www.bloggaus.fi/7-tapaa-saada-lisaa-kavijoita-googlesta/

4. Rekrytoikaa aikuisia! 

• Lähettäkää lippukuntalaistenne vanhemmille ja ei-aktiivijohtajille kirje, jossa kyselette, saisiko heistä apua toimintaan. (kirjepohjan saatte piirin nettisivuilta viikosta 51 eteenpäin ja se myös postitetaan lippukuntiin viikolla 2). Tosi moni vanhempi haluaa olla aktiivinen lapsensa harrastuksessa. Toki kaikki eivät. Mutta annetaanhan vanhemmille mahdollisuus tehdä merkityksellistä vapaaehtoistyötä ja osallistua lapsensa harrastuksen tukemiseen? Samalla ehkä joku ei-aktiivi tuntee paloa palata aktiivitoimintaan. 
• Järjestäkää vanhempainilta, jossa osana kerrotte, kuinka tärkeää lippukunnallenne on, että aikuisia on mukana toiminnassa. Kertokaa, että jokainen voi toimia partiossa ja että tarvittavaa koulutusta ja tukea saa. Pyytäkää alueellenne  Aikuisrekrykoulutusta tai Partio tutuksi -kurssia uusille aikuisille ja kyselkää vinkkejä aikuisten rekrytointiin muutenkin piiristä. 
• Muistakaa pyytää aikuisia aina mukaan pieniinkin askareisiin, kun teette jotain. Kysykää retkikirjeessä, kuka pääsisi tekemään ruokaa, opettamaan jonkun taidon, kuljettamaan, ehtisi hankkia polttopuut, jne. Pieniin, konkreettisiin asioihin on helppo tarttua! 
• Tutustu eri tapaihin/ideoihin rekrytoida aikuisia täällä: http://www.lounaissuomenpartiopiiri.fi/system/files/aikuisrekry-screen.pdf

5. Markkinoikaa! 

• Tehkää kouluvierailu(ja), viekää mainoksia kauppojen seinille, kehoittakaa lapsia ja nuoria tuomaan kaverinsa mukaan! Moni lapsi ja nuori haluaa tehdä sitä, mitä kaverikin. Jos ja kun partiolaiset ovat tyytyväisiä harrastukseensa he ovat ihan parhaita myös markkinoimaan sitä. Kouluvierailumatsku tulossa piirin nettisivuille ja se myös postitetaan lippukuntiin viikolla 2! 
• Muistakaa KaMu-kortit vaikka ystävänpäivä viikoksi! -Niitä saa tilattua toimistolta. http://www.lounaissuomenpartiopiiri.fi/toiminta/syty-partioon/kaveri-mukaan
• Järjestäkää markkinointitempaus - ja hakekaa piiriltä siihen markkinointirahaa. Muistakaa myös markkinointimateriaalit, banderollit, teltta, A-standit jne. 

6. Tarjotkaa paikallislehdille juttuja toiminnastanne!

• Paikallisia lehtiä kiinnostaa paikallinen toiminta.
  Piirin nettisivuille tulee viikolla 51 valmis juttupohja vapaaehtoisena toimimisesta.
  Hyödyntäkää sitä tai tehdää oma, mutta muistakaa tarjota niitä juttuja. 

7. Osallistukaa ensi viikolla alkavaan Uuden vuoden haaste -kampanjaan, jossa pääsemme haastamaan ihmisiä pieniin ja suuriin tekoihin lippukuntien hyväksi. Laita itsesi likoon ja haasta muutkin. Lisätietoa tulossa! Tää tulee olee huippua!

8. Älkää olettako, että lippukunnanohtajanne on lukenut tän listan tai ehtii tehdä kaiken, jakakaa tätä listausta (ja täydentäkää tarvittaessa) omiin lippukuntiinne ja käsitelkää johtajistoissanne. -Kiitti :) 

Mites ois ansiomerkit?

Olen tavannut tämän vuoden aikana yli 50-vuotiaan partiolle omistautuneen rouvan, joka edelleen oli pahoillaan siitä, ettei hänen lippukunnassaan ehdotettu Mannerheim -solkia kenellekään. (Eikä näin ollen hänkään sitä koskaan saanut. - Kaikenlaisia muita mitaleja ja muita huomionosoituksia rouvalla kyllä oli.)
Lisäksi olen tavannut nuoren superaktiivisen nuoren miehen, joka kysyi, että tiedänkö minä, millä perusteella Mannerheim-solkia oikein voi saada. Varovasti hän jatkoi, että mielestään olisi sellaisen ansainnut kun myös henkilöt X, Y ja Z sen olivat saaneet. Ja oli asiasta silmin nähden pahoillaan. 

Jäin miettimään, että miten meillä voi olla järjestelmä, jonka ulkopuolelle niin moni jää?
Ja niin moni taas ei. Miksi se voi mennä niin, että toisia huomioidaan/kiitetään ja toisia ei.
Ja sitä, miten yksikään ansiomerkki ei mielestäni kuitenkaan saisi olla mikään vuositähti.
Miten siis ehdottaa, puoltaa tai myöntää ansiomerkkejä ansioista -ei pelkistä vuosista- mutta niin, että ne joilla ansioita on huomioitaisiin. Hankalaa.

Vaikka itse väitänkin, ettei kukaan tee partiota ansiomerkkien toivossa, niin erityisesti nuorten huomioiminen ansiomerkkijärjestelmässä olisi mielestäni todella tärkeää.
Siinä kohtaa helposti tulee näitä "Nuo tyypit näköjään saa merkkejä vaikka kuinka ja minä en koskaan, vaikka olen kololla kolme iltaa viikossa ja osallistun kaikkeen mahdolliseen."

Käsi ylös, kenen lippukunta on ehdottanut ansiomerkkiä viimeisen viiden vuoden aikana jäsenelleen? 

Käsi ylös, kenen lippukunta on ehdottanut ansiomerkkiä viimeisen kolmen vuoden aikana jäsenelleen?
Käsi ylös, kenen lippukunta on ehdottanut Louhisuden- ja Collanin solkea vuosittain jäsenelleen/jäsenilleen? 

Jos kätesi ei noussut yhdenkään kysymyksen kohdalla voisi olla aika tehdä jotain toisin :)
Ei tokikaan ehdotella/myönnellä ansiomerkkejä ilman perusteita, mutta uskallan väittää, että jokaisessa lippukunnassa olisi joku, joka ansaitsisi tulla huomioiduksi ansiomerkillä. 

Seuraavat ansiomerkkien ehdotuspäivät ovat 15.11. ja 15.1..
Muistakaa myös, että Mannerheim -solkia voi ehdottaa vain kerran vuodessa 15.11.. 

Lisätietoja http://www.lounaissuomenpartiopiiri.fi/toiminta/ansiomerkit

Oisko aika viimein antaa kiitosta toisillemme?

Partiolaisia on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Aikuisia siitä joku osuus x, jota nyt en lähde tarkistamaan, mutta tuhansia niitäkin on.

Nää tuhannet aikuiset tekevät partiossa erilaisia pestejä, käyttävät aikaansa tehden erilaista vapaaehtoistyötä.
Jotkut ovat mukana viikkotoiminnassa, jotkut talkoilevat kerran vuodessa, jotkut johtavat lippukuntia, toiset jaostoja, ryhmiä, toimikuntia, piirejä, valiokuntia, projekteja tai ovat jäsenenä jossain edellä mainituista.
Yhteistä kaikelle toiminnalle on se, että jokainen on aivan yhtä tärkeä ja jokaisen panos tarpeellinen.
Osa ei halua koskaan johtaa, osan aika ei siihen riittäisi.
Ja kaikki me toivotaan, että jos joku jonkun pestin ottaa vastaan, hoitaa hän sen myös kunnialla "loppuun".

No niin. Oletan, että tästä ollaan kohtuu samaan mieltä.

Mutta kertokaa nyt joku mulle, miksi ihmeessä emme voi aidosti arvostaa toistemme tekemisiä ja toisiamme?
Miksi ei ole hyvä, kun joku tekee paljon?
Miksi ei ole hyvä kun joku ei tee paljon?

Tiedän ja ymmärrän, etteivät kaikki voi olla asioista samaa mieltä.
Eikös se ole myöskin osoitus siitä, että olemme onnistuneet kasvattamaan itsenäisesti ajattelevia, aktiivisia tyyppejä, joilla on omia mielipiteitä ja näkemyksiä.?
Ei meidän kuulukaan olla samaa mieltä, ei niin tapahdu kehitystä. Mutta kyllä meidän oikeasti tulisi kunnioittaa ja arvostaa toistemme tekemisiä, iloita niistä.

Erityisen kummallista tällä hetkellä on se, että sellaiset tyypit, jotka saavat hurjasti aikaan eivät muka ansaitse kiitosta duunistaan. Mikseivät?
Mielestäni kun ihan joka ikinen, joka tekee vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten harrastuksen etten ansaitsee. Jopa se, jonka kanssa en "siviilissä" ikinä halua olla tekemisissä ja partiossakin välttelen yhteisiä projekteja.

Oisko aika (viimein) antaa kiitosta toisillemme? Eikä aina vain kaivaa niitä huonoja puolia?

Kiitos siis omalta osaltani te kaikki, jotka olette mahdollistaneet minun harrastukseni lapsena ja nuorena.
Kiitos te kaikki, jotka olette tukeneet mua pesteissäni vuosien varrella.
Kiitos te kaikki, jotka nytkin teette arvokasta työtä lasten ja nuorten eteen.
Kaikki me ei voida olla ylimpiä ystäviä, ei meen onneksi tarvikaan.
Mutta meidän oikeasti tarvitsee erottaa se, ettei arvioida toistemme panostusta tai tärkeyttä partiolle henkilökohtaisten näkemyserojemme perusteella.

Partiolle on tilausta - onko meistä vastaanottamaan tilausta? Tammikuussa täytetään vajaat ryhmät ja aloitetaan extralaumoja!

Aika ajoin mietin, että miksi taistella tuulimyllyjä vastaan.

Osa on tosissaan päättänyt, että partio ei ole "in", ihan sama, mitä me tehdään, jääkiekko, jalkapallo, taitoluistelu ja milloin mikäkin on muka suositumpaa.

"Ei me voida kilpailla niiden kanssa,"

Miksi meidän pitäisi kilpailla? Ja jos pitää, niin miksei muka voida kilpailla?
Meillä on ihan kaikki avaimet siihen. Mielettömiä elämyksiä tarjottavana, vain taivas rajana.
Partion mielikuvatutkimuksen mukaan kuva partiosta on todella positiivinen, meitä pidetään merkityksellisenä ja tunnettuna harrastuksena ja ne, jotka jo partiota harrastavat ovat todella tyytyväisiä harrastukseensa. Partiota harrastetaan, koska se on kivaa!  - Ja niin se on!

Onneksi joka ikinen kerta, kun joka väittää ettei meillä ole mahkuja onnistua olen vahvemmin sitä mieltä, että taistelu kannattaa.  Meillä ei ole yhtäkään estettä sille, etteikö pystyttäisi vastaanottamaan tilausta.
Välillä haasteet ovat suurempia, ei ole johtajia, ei ole toimintaa, ei ole koloa, ei ole jaksamista. 
Ne ovat ratkottavia ja voitettavia asioita. Ne ovat asioita, joille me voidaan tehdä jotain.
Joo - joskus se on hiivatin vaikeaa ja tekisi mieli antaa periksi, mut ei me voida tehdä niin.
Me partiolaiset ollaan saatu tästä harrastuksesta niin mielettömästi, että  meillä on velvoite ratkoa ne haasteet yhdessä, jotta kaikki halukkaat pääsisivät partioon. Meidän pitää auttaa toisiamme omien kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan ratkomaan noita haasteita.
Ketään ei ole tarkoitus uuvuttaa – tietenkään - mutta jok’ikisestä kunnasta tai kaupungista löytyy 1-2 uutta aikuista, kun rekrytointiin vaan pystytään panostamaan, haastavaa se voi olla, en kiellä! 
Aina niitä voimavaroja ei löydy pelkästään lippukunnasta, silloin naapurilippukutien, piirin ja muiden tahojen tulee auttaa.
Ja ainakin piiri haluaa auttaa. Kaikkia ei voida auttaa samalla kertaa, mutta askel askeleelta!
Ei ravintolassakaan kaikki asiakkaat tee tilausta samaan aikaan, saati saa ruokiaan samalla sekunnilla, mutta pikkuhiljaa, vuoron perään. Ja vaikka ruoka ois jo pöydässä, ja lippukuntaan tullut juuri paljon uusia lapsia/nuoria, niin jälkkäriä mahtuu aina rajattomasti. Lisää vaan, meille on tilausta.

Partion mielikuvatutkimuksen mukaan joka kymmenes 7-22-vuotias lapsi tai nuori sanoo vähintäänkin kohtalaisen varmasti aloittavansa partion jossain kohtaa.
Miettikää, joka kymmenes!

Meille siis  todellakin on tilausta, mitä tehdään? Kääritään hihat  - nyt!

Haalitaan syksyn aikana joka lippukuntaan pari uutta aikuista aloittamaan extralauma, kerrotaan nettisivuilla, facessa, kauppojen seinillä, kouluissa, joka puolella, että partioon pääsisi ja ennen muuta kerrotaan, missä sinne pääsisi. Missä partiolaisia on ja milloin.
Suurin syy siihen, miksi lapset ja nuoret eivät partioon liity on kuulemma se, ettei tiedetä, missä ja milloin partiota voisi harrastaa.

Ai miksi panostetaan extralaumaan? Koska kaikista kiinnostuneimpia partiosta ovat alle 10-vuotiaat.
Mutta ei hätää, samalla täytetään kaikki vajaat ryhmät, tietty.

Tää maa, sen lapset ja nuoret ja koko maailma tarvii meitä!
Nyt loppuvuoden aikana katse tulevaan tammikuuhun, jolloin tavoitteena on täyttää ainakin L-SP:n alueen vajaat ryhmät, parantaa näin laatua, luoda uusia ystävyyssuhteita  ja aloittaan niitä uusia laumoja! 

Uuteen nousuun -monessa mielessä :)

Tää alkusyksy on ollut monella tapaa mieletön!

Olemme saaneet kuulla ilouutisia siitä, että valtakunnallisesti liki 20 vuotta jatkunut partiolaisten jäsenmäärän lasku on taitettu. Niin myös meillä L-SP:ssä!
PäPa teki ihan omaa luokkaansa olevan tuloksen ja nyt meidän on vastattava siihen tosissamme ;)

Mielestäni meillä on siihen kaikki edellytykset.
Olen ilolla seurannut tänä syksynä piirin lippukuntien erilaisia markkinointi-/näkyvyystempauksia ja facebook innostusta siitä, että uusia jäseniä on tullut enemmän kuin ennen.
Partiota on tehty näkyväksi monella tapaa ympäri piiriä ja se on kuulkaas mahtavaa!
Me varmasti haluamme itse kukin tarjota mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle yhtä mielettömiä fiiliksiä, kokemuksia, elämyksiä ja ystäviä, kuin olemme itse partiosta saaneet.

Kohta joku kysyy, että millä, kun aikuiset ei riitä.
Siihen piiri koittaa tän syksyn aikana antaa työkaluja, joita päästään kaikki yhdessä kehittämään.
Mun oma entinen (en uskalla käyttää sana vanha) laumanjohtaja palasi tänä syksynä yli 10 vuoden tauon jälkeen partioon, noin vain, pienellä innostuksella, aika siistiä! 

Uskalletaan siis kysyä niitä vanhoja partsakamuja  mukaan, elämän tilanteet muuttuu ja vaikka joku olisi vuosi sitten sanonut "ei", niin tilanne on saattanut muuttua.

Nyt ku me ollaan päästä nousuun ei meitä estä enää mikään!

Varoitus: Sisältää avautumista. Joskus vaan on niin vaikea kestää egoilua.

Tää kevät on ollut melkoisen vauhdikas ja siihen on mahtunut monenlaista tekemistä, monenlaisia mielipiteitä, monenlaisia toiveita, monenlaisia näkemyksiä ja monenlaisia lopputuloksia, monenlaisia onnistumisia, uusia tuttavuuksia, uusia elämyksiä. Mahtia!

Tän kaiken keskellä mua on ärsyttänyt ihan hurjasti yks asia, josta avaudun nyt.
Nimittäin egoilu. 
Itsensä korostaminen tilanteessa jossa siitä on hyötyä ja vastuun pois vierittäminen muualle, kun homma ei etene.
(Mietin kyllä, et onko tästä tarpeellista kirjoittaa, mut teksti sisältää myös mun henkilökohtaisen lupauksen ja kaipa sitä saa joskus hiukan purnatakin? Ja tähän oon törmännyt aika monta kertaa, monessa eri tilanteessa, siispä herättelen hiukan meitä kaikkia :) )

Mun on pakko myöntää, että joskus olen todella huono ihminen, enkä kestä sitä että asiat ei etene tai niissä otetaan takapakkia. Enkä ainakaan kestä sitä, että egoilu on tärkeämpää, kuin johtaminen, ohjaaminen tai tekeminen.En vaan kestä. Piste.
Enkä oikeastaan ole siitä edes kamalan pahoillani.
Voisko egoilut tehdä jossain muualla?
Joo, partiossa saa koittaa rajojaan turvallisesti, täällä oppii paljon uutta ja täällä saa epäonnistua.
Mutta eikö niitä egoiluja vois egoilla muualla? Ihan oikeasti.
Mitä me voitais tehdä sen eteen, että sisäistettäis taas paremmin se, että kukaan ei partiossa voi onnistua, eikä tarvikaan onnistua, yksin?
Musta sitä paitsi yhdessä onnistuminen on ihan himputin kivaa! Ja epäonnistumisia on kivempi surra yhdessä ku yksin.
Ainakin mun partiossa asiat tehdään yhdessä- onnistuen tai epäonnistuen, mutta yhdessä ja viime kädessä totta kai johtajat kantavat vastuun kaikesta.
Joskus sitä sontaa pitää kantaa enemmän, toisinaan vähemmän. Silti väitän, että lopputulos on plussalla ja paljon. Pääosin kun partiolaiset on kovin kilttejä ja johtajatkin päästetään vähällä. (Tää ei varsinaisesti oo kehoitus alkaa heittää sontaa lisää, ei oo pakko  ;) )

Ja tiedän itsekin syyllistyväni ylilyönteihin, en todellakaan kiellä sitä.
Mut mä lupaan nyt, että  pyrin toteuttamaan egoilu- ja pätemistarpeeni muualla ku partiossa. Ja mulle saa kertoa, jos en siinä onnistu. Ugh!

Monenlaisia mullistuksia

Helluintaita ja Kaatuneiden muistopäivää voi rauhoittua viettämään vaikka tietokoneelle, kun aurinkokaan ei tällä hetkellä paista. Kulunut viikko on pitänyt sisällään monenlaisia muutoksia: Nipan läksiäisiä vietettiin torstaina, uusi toiminnanjohtaja Kalle-Pekka tutustui samalla yhteistyötahoihin ja heidän edustajiinsa. Kesä tuli kertarysäyksellä, reilu viikko sitten oltiin vielä vahvasti kevään puolella.

Piirihallitus osallistui luonnollisesti Nils Grönbergin läksiäisiin. Itse saavuin paikalle iltapäivän loppupuolella, mutta sain kuulla, että päivä oli ollut Nipan näköinen ja tunnelma toimistolla oli välitön ja jäähyväisistä huolimatta iloinen. Jäähyväiset eivät tässä kohtaa tunnu niinkään lopullisilta, kun Nipa kuitenkin jatkaa L-S Partiosäätiön asiamiehenä ja tulemme häntä niissä merkeissä tapaamaan varmasti jatkossakin.

Nipa sai kuulla monesta suusta kiitokset kuluneista vuosista tuon torstain aikana. Menneitäkin muisteltiin, mutta silti katseet ovat vahvasti suunnattuina tuleviin haasteisiin - tästä hyvänä osoituksena oli, että nykyinen toiminnanjohtajamme seisoi tukevasti Nipan vierellä ja vakuutti pyrkivänsä hoitamaan tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä on siis hyvä jatkaa!

Piirillämme on edessään suuria projekteja ja isoja haasteita. Projekteja suunnitellaan ja tehdään suurella sydämellä. Välillä rapatessa roiskuu ja välillä joudutaan tekemään ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole kaikkien mieleen tai kaikkien mielestä juuri niitä oikeita. Mukavuusalueelta täytyy toisinaan poistua tulosten saavuttamiseksi.

Olet saattanut kuulla mietelauseen "Jos et tiedä, mutise. Jos olet lirissä, delegoi.". Piiriluottiksilla on jostain syystä taipumus koota itselleen pitkähköä tehtävälistaa. Halutaan hoitaa pyydettyjä juttuja sovitussa ajassa, mutta koska vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, aika toisinaan loppuu. Delegoinnista puhutaan paljon, mutta kuitenkaan ei haluta tai uskalleta pyytää apua tarvittaessa. Ei edes uskalleta mutista.

Toivoin eilisessä koulutuksen yhteistyöpiiripalaverissa, että uskaltaisimme sanoa ääneen, jos jokin asia on epäselvä. Johtuneeko siitä, että itselleni useat asiat ovat epäselviä, minun on uskallettava kysyä ääneen kun en jotain ymmärrä. Pelottavan usein tällaiseen "tyhmään kysymykseen" ei olekaan yksiselitteistä vastausta. Kuitenkin oletetaan, että vastaus on kaikille selvä. Kukaan ei edes mutise.

Ihmiset vaihtuvat, asioita tehdään uusilla tavoilla, on uskallettava hypätä pois vanhoista laatikoista, jotta kehitystä tapahtuu. Kuitenkaan ei pidä unohtaa, että vanhoissakin käytännöissä voi olla säilyttämisenarvoisia osia. Pitää olla rohkeutta kysyä: "Miksi tämä on tehty aina näin?" ja jaksaa kuunnella vastaus loppuun. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Paitsi joskus. Joskus kesäkin tulee yhdessä päivässä.  

Brucen jalanjäljillä - I'm on Fire!

Viimeviikolla kävi Bruce S. bändeineen täällä Turussa heittämässä ilmeisesti kaksikin keikkaa. Itselleni tarjottiin mahdollisuutta lähteä tiistain vetoa kuuntelemaan, mutta koska samaan iltaan oli jo sovittuna koulutusryhmämme toiminnansuunnittelukokous, oli tietenkin kieltäydyttävä tarjouksesta. Keikka ei varmasti ollut huono, mutta kokouksemme oli älyttömän hyvä!

Olen kuitenkin Springsteeniä sen verran kuunnellut, että helposti pään sisäisen jukeboksin kypäräbiisilistalta löytyy kipale "I'm on Fire". Liekeissähän tässä voisi olla monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että kesä on vihdoin täällä! Kaikki kevään ja kesän huisit kokemukset ovat edessä ja esimerkiksi Tammileirin, Satahangan ja kesän Ko-Gi-leirien suunnittelu on täydessä vauhdissa. Tsemppiä tekijöille!

Eilen sain osallistua piirimme Syty Partioon -ryhmän kokoukseen oman toiminnanalani edustajana. Ideoita sinkoili ilmoille ja ryhmässä oli aito tekemisen meininki. Mieleeni muistui Ko-Gi-ohjattavani muutaman vuoden takaa, joka oli ensimmäisessä allossa käynnistämässä Kasvu-projektia. Tuolloin projekti ei oikein tuntunut ottavan tuulta (vai pitäisikö sanoa tulta), mutta nyt liekki palaa kirkkaasti.

Olisi kyllä hienoa, jos vuorokaudessa olisi sen verran tunteja, että ehtisi osallistumaan piirin eri ryhmien kokouksiin ja kuulla tuoreeltaan ja ilman välikorvia, mitä niissä visioidaan ja miten niissä visiot muuttuvat konkretiaksi. Välillä kun tuntuu, että vaikka pitkiä iltoja kokouksissa istutaankin, ei työn tuloksia oikein missään näy. Näkyvätkö ne lippukunnille tai lippukunnissa? Ja ollaanko siellä liekeissä? Toivottavasti!

Eilen piirimme varajohtaja totesi, että partiotoimiston varauskalenterista päätellen partiotoiminta ei loppunutkaan paraatiin. "Piiritoiminta ei lopu koskaan", totesin. Tällä viikolla vietetään Nipan läksiäisiä, viikonloppuna koulutusryhmä tapaa hämäläisiä kollegoja YTP-toiminnan merkeissä, ensiviikolla kokoontuu PH, luottikset purjehtivat ja paraatin järjestelyihin osallistuneet kokoontuvat palautekokoukseen.

Eihän se taida loppua...

Paraati on parasta brändinrakentamista

Viime viikonloppuna Turussa järjestettiin L-SP:n partioparaati ja piirimme viisivuotista taivalta juhlistanut suuri iltanuotio. Kumpaankin tapahtumaan osallistui yhteensä miltei 6000 partiolaista, mikä on hieno osoitus partion tavoittavuudesta. Sen lisäksi, että saimme tuhansia partiolaisia liikkeelle, näyimme ja kuuluimme ympäri piiriä jo paljon ennen varsinaista juhlaviikonloppua. Paraatille altistuneiden ihmisten määrää on mahdotonta laskea.

Univormujen ja muun pönötyksen näkökulmasta näytämme dinokaudelle jämähtäneeltä ja tunkkaiselta jäykistelykerholta. Siihen eivät auta paitojen uudet värimääritykset tai huutokilpailut. Kaikesta parjaamisesta huolimatta minun mielestäni paraatissa näkyy partion elinvoimaisuus. Meitä on paljon ja me marssimme samaan suuntaan yhdessä.

Minulle jää paraativiikonlopusta aina järkyttävä tyhjiö. Toiset kutsuvat ilmiötä leirikrapulaksi, toiset endorfiinivajareiksi. Maanantaina aamukahvia juodessani heräsin todellisuuteen: olen yksin tässä maailmassa, miten selviän yksinäisestä elämästäni. Kaikki viikonloppuna koettu on kadonnut ja seuraavaksi katoaisin minä. Todellisuudessa olin sopinut lounastapaamisen kahden rakkaan ystäväni kanssa, joten todellista vaaraa syrjäytymisestä ei ollut.

Ja sitten tyhjiöitymissyihini. Ystävät, kaverit, tuttavat, uudet ystävät. Jatkanko vielä? Paraativiikonloppuna on kymmeniä ja satoja kohtaamisia tuttujen ja ventovieraiden ihmisten kanssa. Jos niistä ei voimaudu, en ole enää varma, millä askelmerkeillä pääsemme lähemmäs brändinmukaista toimintaa.

Paraatikahveilla jaetaan ansiomerkkejä kiitoksena yksittäisten partiolaisten sinnikkyydestä, peräänantamattomuudesta, tuhansista nuorisotyöhön käytetyistä tunneista ja muista uroteoista. Vuodesta toiseen seuraan tippa linssissä nimilistojen lukemista ja sitä kuinka hienot partiojohtajat käyvät saamassa aivan erityisiä kiitoksia. Jok'ikisen vieraankin ihmisen kohdalla tekisi mieli onnitella, syleillä ja kiittää kaikesta. Kaikesta. Siinä kohtaa päivää yhteenkuuluvuuden tunne on ehkä vahvimmillaan.

Minun on koko hataran kriteeristöni perusteella pakko todeta partioparaatin olevan täydellistä brändinrakentamista. Me voimaudumme ja voimautemma olemalla ja tekemällä yhdessä siellä, missä meidät nähdään. Parasta on, että tämä kaikki tehdään yksissä tuumin. Niin kuin pitääkin.

- Jussi Elo, viestintäministerinne

Skandaali piirikokouksessa: Liian pienet hanskat eikä merkittyjä paikkoja – lue lippuvartion tilitys!

Viikonloppu on jo taittunut maanantain puolelle. Vielä kukkuu koulutusministeri ja yrittää koota ajatuksiaan menneen puolen vuorokauden tapahtumista. Väkisin verkkokalvoille piirtyy kuva niistä kummituseläimentapaisista otuksista, joista Wiki Wikström näytti kuvan Lippukuntafoorumissa slideshowssaan. Silloin jo ajattelin, että PH:n kuvan voisi myös täällä bloggerissa korvata ko. kuvalla, koska alan päivä päivältä muistuttaa enemmän suurisilmäistä kummituseläintä vähine yöunineni. (Googlen kuvahaussa on aika vekkuleita kuvia mainitusta otuksesta).

ASIAAN!

Lippukuntafoorumiin saatiin lopulta 38 lippukunnan edustajat. Ilmoittautuneita lippukuntia oli 43. Pikapalautteen perusteella kaivattiin lisätietoa tapahtumasta ilmoittautumisen jälkeen sekä aamukahvia. Itse kaipasin erityisesti jälkimmäistä. Lippukunnanjohtajien verkostoitumisen lisäksi aamupäivän ohjelmassa oli yleistä infoa mm. Piirin Suuresta Iltanuotiosta, Kasvusta ja Explosta. Syvemmin päästiin kaivautumaan aluetyön kehittämisideoihin, piirileirin 2014 ohjelmaideoihin sekä johtajana toimimiseen. Yritän kovasti koko ajan pohtia, miten kummituseläimet liittyivät viimeisenä mainittuun aiheeseen. En muista.

Lippukuntafoorumi oli ensimmäinen laatuaan. Kevätkokous ei. Kevätkokouksessa kaksi asiaa oli mielestäni ylitse muiden: 2014 piirileirin nimi ja staabin esittäytyminen sekä piirihallituksen esitys jäsenmaksun korottamisesta. Kristillisen Opiston suuri auditorio oli tupaten täynnä innokkaita kokousvieraita kaikkiaan 49 eri lippukunnasta, kun Teppo Uusi-Uola vihdoin kapusi lavalle mukanaan kauan varjeltu salaisuus: Piirileirillä 2014 tullaan käyttämään kestovaippoja ja sinne perustetaan lastentarha (leirin nimeksi valikoitui Piiru 2014 ja vierailupäivää ei käytännön syistä voida järjestää). Suuria kohahduksia ei kuultu.

Ennen varsinaista kokousta kuulimme lisäksi Syty Partioon -projektin tilanteesta (aamulla voi työkaverin kanssa aloittaa keskustelun kysymyksellä "Palaako?" ja tarjota hänelle keltaista korttia) sekä uuden toiminnanjohtajan esittelyn. Palkintojenjako piirin ja SP:n kisoissa ansioituneille sujui jouhevasti, ja oli mukavaa nähdä myös ihan-oikeita-lapsia piirin kokouksessa. Varsinainen kokous avattiin piirinjohtajan toimesta kello 15.01 ja kokouksen päättymisen merkiksi nuija kopahti pöytään kello 16.50. Yhtään kertaa ei äänestetty ja jäsenmaksunkorotusesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Kyllä tuohon kaksituntiseen mahtui toki paljon muutakin, mutta jos nyt kertoisin kaikki vinhat käänteet tässä, olisi kokoukseen osallistumattomilla henkilöillä tai lippukunnilla taas yksi syy enemmän olla osallistumatta seuraavaan piirin kokoukseen. Enpäs siis kerrokaan! Tulkaa itse toteamaan ja kokemaan tilanteet Saloon marraskuussa. Ja mitä tulee otsikossa mainittuun skandaaliin, tällaisistakin asioista voi tilanteiden korjaamiseksi laittaa jatkossa palautetta osoitteeseen palaute@lounaissuomenpartiopiiri.fi. Toivon mukaan palaute kohdennetaan oikealle henkilölle ja syyskokouksessa lippuvartiollakin veri kiertää käsissä.

Lippuvartion tilityksen voinee kuulla kokonaisuudessaan Sinikotkien pesässä. Kiitos kaikille viikonlopun käänteissä mukanaolleille loistaville piiri- ja lippukuntatoimijoille! Ilman teitä ei olisi tätä, viikko sitten viisivuotissynttäreitään viettänyttä, L-SP:ä eikä sen laadukasta toimintaa. L-SP muuten antoi ensimmäisen julkilausumansa kevätkokouksessa. Nuorisotakuusta ja sen toteutumisesta puhuttiin sitten illan uutisissa. Ajan hermolla ollaan siis tässäkin asiassa piirissämme! Sytytetään muutkin ymmärtämään tämän harrastuksen hienous! PH vaikenee (lue: nukahtaa).  

Vinha viikonloppu!

Mitä PH:n jäsenet sitten oikeasti puuhastelevat tänä viikonloppuna?

Noh! Tällä hetkellä viestintäministeri kouluttaa piirin ohjaajille viestintää ohjaajatapaamisessa. Ohjema- ja alueministerit kuuntelevat ja koulutusministeri bloggaa. SoMe kertoo meille, että piirinjohtaja harrastaa tänä viikonloppuna vain "vähän" partiota, eli hän ehkä viettää partion parissa vain vuorokauden. PiJo-koksikon toinen osapuoli lienee Ko-Gi-puuhissa tällä hetkellä. Esimerkiksi näin me vietämme viikonloppua.

Tämä Jussin (viestintäministerin) setti herättää ajatuksia ja vahvistaa käsityksiä siitä, että tässä meidän informaatioyhteiskunnassamme tieto ei kulje. Pitäisi miettiä, mitä halutaan kertoa ja kenelle ja mikä soveliain tapa kullekin viestille on. Piiriviestinnässä haasteena vaikuttaisi olevan viestien kohdentaminen ja kahdensuuntaisuuden puuttuminen tai viestin katkeaminen ja mahdollinen muuttuminen matkalla.

Miten saadaan rikkinäinen puhelin toimimaan? Missä kohtaa viesti muuttuu? Jätänkö itse osan viestistä kertomatta? Mikä omasta mielestäni on tärkeää? Miten se vaikuttaa viestiin, jonka välitän eteenpäin? Uskallanko kysyä, jos olen mielestäni saanut epäselvää tai jopa väärää informaatiota? Kahdensuuntaisuus vaatii keskustelua ja kontakteja. Sitä varten järjestetään esimerkiksi huominen LIPPUKUNTAFOORUMI.

Kokouksia ja aurinkoa

No niin!

Kirjoitusvuoroni osui jälleen piirin kevätkokousviikolle. Samalla viikolla sattuu olemaan tämä piirihallituksen kokous, jossa juuri nyt kuullaan piirin aluetoiminnanalan kuulumisia. Ja Suuren Iltanuotion suunnittelukokous. Viikonloppuna kokoontuvat Ko-Gi-kurssilaiset johdanto-osalleen ja lippukunnanjohtajat Lippukuntafoorumiin. Foorumista haluaisin muutaman sanan kirjoitella: Sain ahdistella joitakin lippukunnanjohtajia PH:n toimeksiannosta tapahtumaan liittyen. Osa vastasi tekstiviestiin (kiitos siitä) ja osasta ei kuulunut. Vastauksista kuului huolestuttavia kaikuja.. "Ei siellä (lippukunnassa) olla kiinnostuneita piiritouhuista" ja "Meiltä ei kukaan kerkeä Foorumiin".

Onhan lippukunnissa ymmärrys, että tämän(kin) tapahtuman tarkoitus oli tuoda lippukunnanjohtajia yhteen ja tiivistää lippukuntien välistä yhteistyötä, eikä "touhuta piiritouhuja". Ymmärretäänhän lippukunnissa, että piiri on lippukuntia varten? Tarkoitus ei edelleenkään ole kuormittaa lippukuntia vaan helpottaa partio-ohjelman toteuttamista ja toimintaa. Onhan tämä lippukunnissa selvää?

Syyskuussa piiri järjestää lippukuntapäivän. Lippukunnille. Lippukuntia varten.

Nähdään sunnuntaina!

Keväällä kohdataan monesti!

Partiolaiselta ei todellakaan pääse kevään saapuminen menemään ohitse. Samassa suhteessa päivän pitenemisen kanssa lisääntyvät erilaiset partioriennot kevätretkistä kaiken mahdollisen valmisteluun ja suunnitteluun.

Piirihallituksessa ollaan täpinöissä ensimmäistä kertaa järjestettävästä lippukuntafoorumista. Tapahtuma on kevätkokouspäivänä su  7.4.Turussa ennen kokousta. Tarjolla on paljon lippukunnille tärkeää tietoa sekä mahdollisuus keskustella piirin toiminnasta. Lisäksi haaveillaan jo mahtavasta tunnelmasta Varvintorilla piirin 5-vuotispäivillä eli la 4.5. piirin suurella iltanuotiolla. Sunnuntaina 5.5. marssimme paraatissa perinteisesti halki Turun. Piirihallitus todella toivoo, että piirin kaikista kolkista saavuttaisiin näihin meille tärkeisiin kohtaamisiin toistemme kanssa.

Kevät on toki täynnä koulutuksia, retkiä, kokouksia, ohjelmatapahtumia jne. eri ikäkausille. Jättikiitokset kaikille alueille ja lippukunnille, jotka muiden kiireiden ohella järjestävät tapahtumia kaikille piirin lippukunnille.

Nettisivuilta olette varmasti huomanneet, että piiri on saanut myös uuden toiminnanjohtajan Kalle- Pekka Mannilan. Hän aloittaa tehtävässä 22.4.2013. Monet ovat Kalle- Pekan partiossa tavanneetkin mm. syyskokouksen puheenjohtajana viime marraskuussa. Hänellä on partiotaustaa Harjavallan Pirkoista. Partiossa hän on aiemmin toiminut mm. Satakunnan Partiolaisten piirihallituksessa sekä Kilke Finnjamboreen tekniikkajohtajana.

Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu mm. johtaa ja kehittää piiritoimiston toimintaa, toimia TurunPartiolaiset - Scouterna i Åbo ry:n toiminnanjohtajana sekä vastata työvaliokunnan, piirihallituksen ja piirinkokouksen hallinnoinnista. Piirin palvelukseen Kalle-Pekka siirtyy SATAEDU:sta, jossa hän on toiminut opinto-ohjaajana ja apulaisrehtorina. Koulutukseltaan Kalle-Pekka on yhteisöpedagogi.

Energistä kevättä kaikille!

-Susanna

Ryhtiliike

Kevät on mennyt kuin siivillä. Hallitus on kokoustanut nyt neljä kertaa. Lisäksi olemme osallistuneet omien ryhmiemme kokouksiin, SP:n Laajennettuihin Valiokuntiin, Järjestöjohtamiskoulutukseen, Ryhmän Johtaminen Piirissä -koulutukseen, Luottistapahtumiin ja lukuisiin muihin lippukuntien ja piirin tapahtumiin. Nyt eletään maaliskuun alkua ja partiopiirin kevätkokous on kuukauden päässä.

SP:n Laajennetut Valiokunnat kokoustivat Partioasemalla Helsingissä reilu viikko sitten. Kevään ensimmäisissä laajennetuissa linjattiin päätösesityksiä huhtikuussa kokoontuville laajennetuille. SP kehittää ja kehittyy ja piirien ja keskusjärjestön työnjakoa pyritään jatkuvasti selkeyttämään. Lauantain jälkeen jäi kuitenkin sellainen fiilis, että asioita tehdään yhdessä ja mielessä pidetään kaikkein tärkein: LIPPUKUNNAT.

Samaisen viikonlopun sunnuntaina suuri osa piirihallituksesta osallistui edelleen Partioasemalla SP:n Järjestöjohtamiskoulutukseen. Saimme kuulla mm. yhdistyksen kirjanpidosta sekä SP:n organisaatiosta ja päätöksenteosta. Hyödyllistä tietoa, mutta ehkä enemmän uusille piirihallituslaisille suunnattua. Sisältö oli enemmänkin "Järjestötoiminnan perusteet" -tyyppistä kuin järjestöjohtamista käsittelevää.

Hallitus aloitti kokouksensa tänään 17.45. Voisiko sitä nyt - kuusi tuntia myöhemmin - sulkea tämän koneen ja lähteä hankeen fillaroimaan kotia kohti, jotta ehtii aamuksi töihin? Kiitos tästä päivästä - se oli kuitenkin kiva(va).

Piirihallitus vaihdissa + helmikuun kokouksen asioita

Tänä vuonna vauhti on ollut vaan niin kertakaikkisen kovaa, että aikaisemmin ei ole muka ehtinyt tänne kirjoittelemaan.Nyt piirihallitus kuitenkin päätti tehdä ryhtiliikkeen ja tekstiä on taas tulossa, toivottavasti viikoittain. (Kunhan tää blogi ois meen kaveri. Nytkin kaksi viikkoa se kieltäytyi julkaisemasta tekstejä)

Alku vuosi on ollut todella hektinen. On rekrytoitu uutta toiminnanjohtajaa, pidetty palaveria piirihallituksen ja toimiston kesken, järjestetty piirihallitusseminaari, luottissemmailtu, tehty toimintakertomuksia ja vaikka mitä muuta.


Yritämme taas piirihallituksen kokousten jälkeen tehdä jonkinlaista koostetta kokouksen asioista.
Piirihallitus kokoontui 6.2 ja kokousti Webexin avulla kolmella eri paikkakunnalla.
Asialistalla oli monta tärkeää ja olennaista asiaa.

Piirileiri 2014 projektisuunnitelma 
Kävimme läpi suunnitelman ja annoimme siitä palautetta ohjausryhmälle ja leirinjohtajile.
Piirileiri 2014 tulee olemaan varmasti jotain ihan mielettömän upeaa ja kaikessa leirin tekemisessä pitää muistaa se, että haluamme järjestää kohderyhmälle mielettömiä kokemuksia.

Toimintaohjesääntö
Piirihallitus hyväksyi toimintaohjesäännön muutoksin.
Hyväksytty toimintaohjesääntö lisätään piirin nettisivuille kun muutokset on korjattu.

Tunnustuspalkintojen - Esimerkillinen lippukunnanjohtaja ja aktiivinen partionjohtaja 
hakupäivää aikaistettiin ja uusi päivä on 31.3. Asiasta tiedotetaan lippukuntapostissa, Repolaisessa ja nettisivuilla.

Toiminnanalojen kuulumisissa kuultiin muun muassa seuraavaa:

Alue:            – alueohjaajien pestejä avoinna, mutta tilanne hallinnassa

– lpk -jaosto toiminta käynnistynyt aktiivisesti

– Lippis levähtää johtajahuolto onnistui (Turussa 23 ja Porissa 7 osallistujaa)

– kevätaluetapaamisiin toiminnanaloilta terveiset 4.3. mennessä

Koulutus:      – PJ-PK II/2013 1. osalla ollut Syty Partioon – moduulin suorittamista

                                                    – Kaksikielisen kurssin johtaja vaihtui – taas

                                                    – YTP-palaveri pidetty 5.2.2013

                                                     – ohjaajatapaamisen työryhmässä edustajana Eva Liuksila

Ohjelma:      –Vaeltajaikäkauden OO hakusessa

– Turvallisuusjaoston PJ:n kanssa käyty tutustumassa Liedon Eränkävijöiden Partioradioamatööritoimintaan, missä nuorten innostus oli todella tarttuvaa

– jaostoissa melko hyvä jäsentilanne, poikia/miehiä kaivataan useaan jaostoon

– 11.2. kokoontuu laajennettu ohjelmaryhmä

– 9.3. Valtakunnallinen ohjelmaohjaajatapaaminen Helsingissä

– kevään aikana tehdään kolme aluekäyntiä (ainakin Saviseudulle ja Luoteis-Turkuun)

– Luotsien (ja muutamien muiden) ilmoittaminen erillislomakkeella on työn alla

– ohjaajatapaamisen työryhmässä edustajana Lulu Eronen

Projektit:
- Syty Partiooon etenee suunnitellusti, jäsenmäärän laskua on taitettu
- Kasvutyöntekijän lähtö hiukan vaatii uudelleen järjestyitä
- Eskarikamppanja, aikuisten aktiviteettikortti ja ei-vielä partiolaisen aktiviteettikoritit tulossa kevät kokoukseen.
- Talvileiri 2015 toimeksiantoa laaditaan huhtikuun PH:ssa
- Piirileirin projektisuunnitelmaa käytiinkin jo läpi

Talous:        – tilinpäätös työn alla

Viestintä:      –kaikki pestikeskustelut käyty

– IT -jaoston hankesuunnitelma Q1, täytäntöönpano Q2

– verkkosivut; hanke lopuillaan, Jania kiitetty ja Ketunkolossa suuri osa ryhmien sivuista palautettu

– SM selvittää sähköpostiviestinnän kehittämistä toimiston muiden työntekijöiden kanssa, esim. kk-kirjeet

– LPK -postin kokoaminen (esim. 500 merkin sisältöpaikkoja)

– YSP:t suunnittelemassa näkyvyystempausta partioviikolle

PiJot             – L-S Partiosäätiön hallintoneuvoston roolia piirin osalta pohdittu

– Y-toimikunta etenee

– Blogivuorot https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AtNKliQMJyKdE1tRjdOZlkxN3p3VHlfTE5EWG11MlE# gid=0

– piirihuiveja on saatavilla ja lisää ollaan tilaamassa kun sopivaa kangasta saadaan.

Toimiston tuunaus-projektista piirihallitus kuuli väliaikatietoja
Tavoitteena on kehittää toimiston käytettävyyttä yhteiseen hyvään tähdäten.

Lippukunnanjohtajafoorumin (kevätkokouksen yhteydessä 7.4.) tilannekatsaus antoi lupausta siitä, että foorumista on tulossa huikea. Kaikki vaan mukaan sinne!

Toiminnanjohtajarekry
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 32. Päätettiin ottaa rekrytointiprosessiin mukaan Camp Consultingista Teppo Viitanen, joka osallistuu haastatteluihin ja tekee soveltuvuustestit 2-3:lle haastatteluiden perusteella parhaiksi katsotulle.

Projektisihteeri Marjo Majlundin työsuhde päätettiin purkaa niin, että työsopimus päättyykin 31.3.. Alunperin työsopimuksen piti päättyä vasta 31.5..
Marjo on valittu Hämeen Partiopiirin ohjelma- ja koulutuskoordinaattoriksi. Syty Partioon projekti hoidetaan kunnialla loppuun tavalla tai toisella, huolta siis ei tarvitse kantaa. Pieniä aikataulu muutoksia tästä saattaa tosin syntyä.

Toimiston talvilomat saatiin tiedoksi ja ne ovat tälläiset:

– Riitta Suomi             21.-26.01. (v.4)

– Riikka Hosiosto        18.-23.02. (v.8)

– Nils Grönberg          18.-23.02. (v.8)

– Tarja Nummi           18.-23.03. (v.12)

– Leena Hongell         08.-13.04. (v.15)

Adventtikalentereita myytiin piirissämme 46234
MIELETÖNTÄ! Kiitos ihan jokaiselle lippukunnalle ja partiolaiselle, jotka niitä myitte. Tämä on hienoa! Ensi vuonna uusi ennätys taas :)

Paraati
Juhlapuhujaksi on lupautunut Arkkipiispa Kari Mäkinen.
Paraatin komentajaksi valittu Timo Lamminen on estynyt osallitumaan paraatiin, joten hänen tilalleen valitaan uusi komentaja (viime viikolla nimeksi varmistui Susanna Jussila).