Vaikuttavuudesta ja vaikuttamisesta partiossa

Partiossa ei ole aiemmin opetettu vaikuttamista

Partiossa opitaan johtamistaitoja koko partiopolun ajan.
Sudenpennuille annetaan jo vastuuta itsestä ja toisista.
Vastuuta lisätään lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen myötä.
Nykyinen partio-ohjelma mahdollistaa myös sen, että kaikista ei tarvitse tulla johtajia, vaan partiota voi jatkaa aktiivisesti myös ilman sitä, että ryhtyy vartion- tai venekunnanjohtajaksi.
Partiossa emme kuitenkaan ole osanneet hyödyntää näiden ei-johtajaksi suuntautuneiden osaamista niissä partion heikkouksissa, joita meillä on, vaikuttamisessa, viestinnässä ja niin edelleen.
Olemmekohan keskittyneet monessa kohtaa korostamaan ja nostamaan esille vahvuuttamme, johtamiskoulutusta, ja unohtaneet vahvistaa heikkouksiamme. Eli samalla unohtaneet hyödyntää suuren osan jäsenistömme vahvuuksia?
Tähän on tartuttu myös ohjelman kehittämissä.


Vaikuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä

Noin vuosi sitten perustimme piiriimme yhteiskuntasuhdetoimikunnan
Tähän perustettuun toimikuntaan rekrytoitiin erilaisia henkilöitä, henkilöitä joilla on halua intoa ja osaamista rakentaa vaikuttamisverkostoa, vaikuttamiskanavia ja luoda vaikuttamismahdollisuuksia niin piirille, kuin lippukunnille. Lisäksi toimikunnassa on vaikuttamisjohtajaosaamista, joka on meille yhteiskuntasuhdeasioiden kehittämisessä ja vaikuttamiskulttuurin luomisessa todella tärkeää.
Olemme jo nyt saaneet tämän toimikunnan ansiosta koulutusta vaikuttamisesta lippukuntiin, luoneet sidosryhmäkarttoja, pohtineet vaikuttamista uudella tavalla ja saaneet annetuksi julkilausumia, joita he ovat valmistelleet ja olleet enemmän, kuin ajan tasalla vaikka viime kevätkokouksemme julkilausumassa, jossa vaadimme lasten ja nuorten päivään ja vapaa-aikaan lisää mahdollisuuksia liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen passiivisen liikkumattomuuden sijaan.
Kehitimme julkilausuman lajelu- ja julkaisuprosessia ja saimme selvästi enemmän palautetta, lehdistö- ja some-osumia julkilausumastamme, kuin ennen. Palautetta ovat antaneet koulujen opettajat, rehtorit sekä muiden järjestöjen edustajat, myös lehdistöosumia on ollut.
En pitäisi sitä kovinkaan vähäpätöisenä asiana yhdistykseltä, joka on heränyt julkiseen vaikuttamisviestintään vasta hiljattain. Uskomattoman hyvää työtä siis niiltä ihmisiltä, jotka asiansa osaavat.
Meillä on paljon kehitettevää ja opittavaa myös sisäisessä vaikuttamisessa. Siinäkin pyrimme kehittymään pikku hiljaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiistaina julkaisema tutkimusraportti osoitti, että lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on kallistunut. Suomen Partiolaiset otti eilen asiaan kantaa ja ilmaisi olevansa erittäin huolestunut kehityksestä, jonka tuloksena kaksi kolmasosaa perheistä alkaa olla ohjatun liikuntatoiminnan ulkopuolella.
Tämä kannanotto oli myös sisäistä vaikuttamista.
Oman julkilausumamme ja sen taustat tuntien ja tutkimustuloksen luettuani oli helppo vinkata keskusjärjestön suuntaan, että tässä voisi olla kannanoton paikka valtakunnallisesti, eikä vain niin, että piiri antaa uuden kannanoton.

Yhdessä eteenpäin vaikuttamisen tiellä selkeällä viestillä

Myös muualla yhteiskunta- ja vaikuttamisasioihin on tartuttu. Keskusjärjestöön on perustettu Y-ryhmä, joka tämän kevään aikana on kannustanut piirejä perustamaan y-ryhmiä tai -toimikuntia ja nimittämään yhteyskuntasuhdeasioista vastaava piireihin.
Olemme siis tosissamme partiolaisina heräämässä vaikuttamiseen.
Tie ei kuitenkaan ole helppo.
Vaikuttamisen inspiraatiossa meitä varoiteltiin, että vaikuttaminen luo vastuuta.
Saadakseen vaikuttavan aseman yhteiskunnassa pitää olla varteenotettava toimija, jolla on selkeä viesti, ja se viesti pitäisi vielä saada läpi. 

Näkemyserot vaikuttamisen tarpeellisuudesta estävät kehitystä:

Samaan aikaan jäsenistössämme on monenlaista mielipidettä siitä, missä asioissa meidän tulee vaikuttaa ja missä ei. Näkemyseroja on jopa siitä, onko vaikuttaminen ollenkaan meidän ydintehtävää tai tehtävä ylipäänsä. 

Ja onhan se vaikeaa.
Leena Mörttinen sanoi maaliskuun alussa järjestetyssä Vaikuttamisen Inspiraatiossa, että talous on haastavaa, koska se on nykyään politiikkaa. Eli myös raha on politiikkaa ja partiolaiset eivät halua ottaa kantaa politiikkaan.

Onnistunut vaikuttaminen on minimissäänkin monimutkaista. Siihen kuuluu viestintää, vaikuttamisviestintää, kohtaamisia, vaikuttamisverkostoja, hyvävelikerhoja, lobbausta, epämukavuusalueelle menemistä ja ehdottomasti tiimityötä. Kukaan ei yksinään hallitse tuota kaikkea. Eikä partiossa onneksi tarvitse.

Ennen kuin voi vaikuttaa on luotava pohja vaikuttamiselle

Partiossa tuon pohjan luominen on tärkeää, sillä meillä ei sitä pohjaa ole ollenkaan siinä määrin, kuin monella muulla järjestöllä. Martoilla on selkeä asema kodinhoidon ja siihen liittyvien asioiden kommentoijina., Luontoliitolla luontoon ja ympäristöön liittyvissä asioissa, Mannerheimin Lastensuojeluliitolla lapsiin ja nuoriin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa jne. Me emme ole se taho, jolta konsultoidaan ensimmäiseksi asioita. Meidän on pikkuhiljaa luotava se asema. Eikä sitä luoda väkisin, pakottamalla tai skandaalihakuisuudella.

Meidän on pystyttävä määrittämään se, missä asioissa haluamme vaikuttaa. Mikä on se meidän partiolaisten viesti tai viestit? Vaikuttamista ei nimittäin saada aikaiseksi ilman selkeää viestiä.
Ja partiolaisilla kautta maan tulee olla tästä yhteinen ymmärrys. Ei täysin yhteistä linjaa, siihen emme pääse koskaan. Ja liiallinen kompromissihakuisuus johtaa visiottomuuteen, johon tietenkään emme halua.
Koska asiaa on piirissämme mietitty melkoisesti halusimme tähän valtakunnallista keskustelua ja halusimme, että se taho, joka Suomessa edustaa partiota, eli Suomen Partiolaiset linjaavat tästä.
(Siksi teimme asiasta piirikysymyksen, joka löytyy aiemmasta postauksesta täältä.) 

Pitäisikö kysyä, miksi olemme olemassa? 

Ehkä tärkeimpänä voisi sanoa, että meillä tulisi olla yhteinen näkemys siitä, miksi olemme olemassa, ei siitä, mitä teemme, vaan siitä miksi olemme olemassa.
Löytyykö siitä vastaus myös siihen, millaisissa asioissa haluamme vaikuttaa?