torstai 17. marraskuuta 2016

Puheenjohtajistovaaleista

Olemme delegaationa iloisia siitä, että meillä on kolme hyvää ehdokasta SP:n puheenjohtajistoon. Nämä kolme ehdokasta, Anna, Lasse ja Ilona, ovat hyvin samanhenkisiä ja toimivat varmasti  työkolmikkona, mikäli heidät valitaan järjestön johtoon. Silti kummastelemme, että 65 000 hengen järjestöstä ehdokkaita puheenjohtajistoon löytyy vain tasan kolme.

Kaikki kolme ehdokasta ovat ilmaisseet olevansa käytettävissä, mikäli SP:n sääntömuutos menee läpi. Entä jos jäsenkokous ei hyväksykään sääntömuutosta? Pakottaako nykyinen ehdokasasettelu piirit äänestämään sen puolesta? Pohtivatko piirit tosissaan sääntömuutoksen seurauksia järjestöön vai äänestävätkö he sen puolesta siinä pelossa, ettei puheenjohtajaehdokkaita enää olisi mikäli muutos hylättäisiin?

Sääntömuutos kuulostaa hyvältä ja luotamme nykyisen puheenjohtajiston arvioon siitä, että tehtävät ovat suuria ja pesteistä voisi tulla inhimillisempiä, mikäli työt jaettaisiin kolmen kesken. Ymmärrämme ehdokkaiden näkökulman: totta kai he ovat mieluummin käytettävissä tehtävään, joka ei ole ylivoimainen työmäärältään.  Sääntömuutoksen läpimeno ei ole kuitenkaan varmaa ennen viikonlopun jäsenkokousta, joka päättää asiasta. Mikäli sääntömuutos ei menisikään läpi, olisiko järjestöllämme ehdokkaita puheenjohtajiksi? 

Sääntömuutoksen myötä olemme pohtineet myös sitä, mikä tulee olemaan SP:n puheenjohtajan todellinen rooli tulevaisuudessa. Nykyiset ehdokkaat ovat avanneet jo hieman sitä, miten jakaisivat työt puheenjohtajakolmikkona. Olemme pohtineet, jääkö SP:n puheenjohtajan rooli pelkäksi keulakuvana toimimiseksi. Leimaako se tulevia puheenjohtajaehdokkaita ja vaikuttaako siihen, millaisia johtajia järjestöllämme on tulevaisuudessa?

Olemme myös ihmetelleet, missä ovat vastaehdokkaat. Onko nykyinen ehdolle asettunut kolmikko liian tiivis ja vahva, ettei kukaan ole uskaltanut asettua ehdolle kilpailemaan heitä vastaan? Piileskeleekö jossain ehdokkuutta harkitsevia partiolaisia, jotka eivät kuitenkaan uskalla tulla mukaan vaaleihin, joissa kolme ehdokasta ovat jo vahvasti sitoutuneet nimenomaan tekemään työtä toistensa kanssa?

On tärkeää, että SP:n puheenjohtajisto tulisi toimeen keskenään ja pelaisi yhteen hiileen. Hienoa, että nykyiset ehdokkaat ovat puhuneet keskenään jo tulevasta työnjaosta ja sopineet yhtenäisistä linjoista - varsinkin, kun he ovat ainoat ehdokkaat tällä hetkellä. Silti nykyinen ehdokasasettelu valitettavasti aiheuttaa sen, että mahdolliset haastajat tarvitsivat pärjätäkseen yhtä vahvan kolmikon. Mitä jos jäsenkokous valitsisi joko puheenjohtajaksi jonkun toisen ehdokkaan? Onko jäsenkokouksella painetta äänestää nykyistä puheenjohtajaehdokasta siinä pelossa, että mikäli häntä ei valita, järjestöllä ei olisi enää varapuheenjohtajaehdokkaita?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti